Päättely 1
Jokin havaitaan, jotakin tapahtuu. Miten siihen reagoidaan? Nopea tai hidas ajattelu johtaa päätelmään. Päättely toteutuu ajattelussa. Kohteena on jokin tapahtuma.
Ihmiset nimeävät ja luokittelevat, vahvistavat uskomuksiaan ja keskustelevat osallistuakseen ja vaikuttaakseen toisiin ihmisiin nopeasti reagoiden, liiemmin pohtimatta tai he turvautuvat hitaaseen ajatteluun, rauhalliseen harkintaan.
Ensimmäinen tapa päätellä, päättely 1, nopea reagointi ilman perusteluja vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta on kaikkea muuta: jokin mielikuva, vaikutelma, uutinen, väite herättää reagoinnin ilman perusteluja. Viereinen kuva Lystistä voi esimerkiksi herättää lukuisia erilaisia päätelmiä Lystistä ja sen kiinnostuksen kohteista, ympäristöstä ja tilanteesta.
1. päättely: väite ilman perusteluja, pelkkä reagointi
Ihminen lukee uutista ”Tukes varoittaa vaarallisesta pyöräilykypärästä” (HS 12.9.2026 A11). Hän tuhahtaa, että sehän on selvä, jotakin kiinalaista halpakrääsää. Sitten hän lisää: onneksi minulla on kunnon vehkeet.
Ihminen kuulee lauseen ”Jumala on kuollut”. Hän ei tiedä, missä yhteydessä, kuka ja millä sävyllä on lauseen ilmaissut. Ihminen tokaisee: Taidan vähän uskoakin. Hänen asuinkumppaninsa sanoo, että hyvin sanottu, kuollut on. Ohikulkija, ehkä harras kristitty huomauttaa, että taas joku uskonnonvastainen kiihkoilija haluaa päästä esiin.
En psykologisoi ihmisten reaktioita. Aristoteleen mukaan on opittu, että väitteet voivat olla joko tosia tai epätosia. Jos reaktiot ovat nopeita, reagointi väitteeseen perustuu johonkin mielikuvaan tai käsitykseen, etukäteiseen tietoon tai ”tietoon”. Ihminen ei pysähdy selvittämään asiaa enempää. Pelkkä reagointi ja sitten huomio on taas muualla. Mutta pelkän reagoinnin taustalla voi olla omaksuttu käsitys. Se jää salaisuudeksi, jos vain tokaistaan Kyllä tai Ei.
Välitön reagointi väitteeseen tekee ihmisestä haavoittuvan. Jos kysymme: miten perustelet mielipiteesi, hän saattaa loukkaantua, vetäytyä ja muuttaa puheenaihetta. Entä arki, jossa ihmiset toimivat pääasiassa reagoimalla suoraan tilanteisiin? Joku ihannoi tällaista spontaaniutta, toinen saattaa ounastella jännitteitä ja lopulta syviä ristiriitoja. Ristiriidat paljastuvat, kun puhumattomuudesta siirrytään avoimeen keskusteluun: miten koin tuon mitä äsken sanoit, mitä omasta puolestani odotan sinulta, miten päästä sellaiseen keskusteluun, jossa opimme ymmärtämään toisiamme ja tapaamme ajatella jne.
Jotkut ihmiset aliarvioivat eläimiä, nehän reagoivat vaistonvaraisesti, sanotaan. Kuvan Lysti on muiden kaltaistensa tavoin hahmottanut maailman, jossa se tajuaa rajansa, mahdollisuutensa ja tavan toimia viisaasti. Koiralle viisas toiminta merkitsee kai samaa kuin monille ihmisillekin: kunnioitukseen ja arvostukseen perustuvien suhteiden varassa toimimista.
— Stephen Toulmin on kirjoittanut ja Tapani Kilpeläinen suomentanut teoksen Argumentit. Luonne ja käyttö (niin & näin Tampere 2015).
-
-
-
- — Ei voisi vähempää kiinnostaa!
- — Hei, minäpä lähden kirjastoon lainaamaan teoksen!
- — En ota kantaa, en jaksa lukea tuollaisia vaikeita tekstejä.
- — Ehkä sitten kun tulee loma tai pääsen eläkkeelle, on aikaa tuotakin kirjaa selailla.
-
-
Nopeat, välittömät reagoinnit vaihtelevat. Miten se on selitettävissä?