I. Tiimi pohtii kausaaliajattelun yhteyttä normatiiviseen, tilan sulkevaan ajattelutapaan
Katso Tiimi vierailee ensin varhaiskasvatuksen maailmassa
II. Tiimi etsii lähtökohtia: arvoanalyysi
Tiimissä rakennetaan lähtökohdat palvelun x opettamiseen ja neuvontaan. Apuna on Arvoanalyysi.
1. Tilanteen kuvaus
TARKASTELTAVA TILANNE TAI YHTEISÖ
LYHYT KUVAUS: Palvelun X opettaminen ja neuvonta
Asiakasryhmämme haluaa oppia soveltamaan palvelu X:ää. Tehtävämme on opettaa ja neuvoa asiakasryhmäämme.
KESKEISET OSAPUOLET: Palvelu x:n käyttäjät ja valmennustiimimme.
2. Arvon ulottuvuudet
Valitse kussakin kohdassa tilannetta tai painotustasi parhaiten kuvaava vaihtoehto.
1. Osallisuuden peruslogiikka
Mihin osallisuuden oikeutus perimmiltään perustuu?
Luontainen ihmisarvo
Jokainen ihminen on luonnostaan arvokas ja siksi oikeutettu kuulumaan yhteisöön ja vaikuttamaan.
Ansainta ja panos
Osallisuus syntyy siitä, että yksilö antaa panoksensa yhteisöön ja ansaitsee siten paikkansa.
Toiminnallinen välttämättömyys
Osallisuus on väline parempiin päätöksiin ja vahvempaan yhteisöön, ei itseisarvo.2. Osallistumisen rakenne
Miten osallisuus tulisi käytännössä järjestää?
Suora demokratia
Kaikki osallistuvat suoraan päätöksentekoon ja keskusteluun ilman välikäsiä.
Edustuksellinen malli
Osallisuus toteutuu valittujen edustajien kautta, jotka kuulevat ja edustavat jäseniä.
Porrastettu kuuleminen
Osallisuus rakentuu kerroksittain: kuuleminen, neuvottelu ja valikoiva päätösvalta tasoittain.
3. Osallisuuden suhdemalli
Millainen on yksilön ja yhteisön suhde osallisuudessa?
Yhteisöllinen integraatio
Yksilö sulautuu osaksi yhteisöä, jonka arvot ja tavoitteet hän omaksuu.
Neuvotteleva kumppanuus
Yksilö ja yhteisö ovat erilliset osapuolet, jotka neuvottelevat jatkuvasti keskinäisistä ehdoista.
Autonominen liittymä
Yksilö säilyttää täyden autonomian ja valitsee vapaasti osallisuutensa laajuuden ja muodon.
4. Osallisuuden päämäärä
Mikä on osallisuuden keskeinen tavoite tai lopputulos?
Valtaistuminen
Tavoitteena on lisätä yksilöiden ja ryhmien todellista valtaa ja toimijuutta omassa elämässään.
Yhteenkuuluvuus
Päämääränä on vahvistaa sosiaalista koheesiota ja yhteisön sisäistä luottamusta.
Legitiimiys
Osallisuus tuottaa hyväksynnän ja oikeuttamisen päätöksille ja järjestelmille.
5. Osallisuuden diskurssi
Miten osallisuudesta puhutaan ja mitä se sisältää?
Oikeuspuhe
Osallisuus on perusoikeus ja velvoite, josta käytetään juridista ja normatiivista kieltä.
Kokemuspuhe
Osallisuus on subjektiivinen tunne ja eletty kokemus, jota kuvataan fenomenologisesti.
Instrumentaalipuhe
Osallisuus on menetelmä ja prosessi, jota käsitellään teknisesti ja toiminnallisesti.
6. Osallisuuden paradoksi
Mikä on osallisuuden keskeisin sisäinen jännite?
Vapaus vs. sitoutuminen
Osallisuus edellyttää sitoutumista yhteisöön, mutta voi samalla rajoittaa yksilön vapautta.
Inkluusio vs. identiteetti
Kaikkien mukaan ottaminen voi laimentaa yhteisön identiteettiä ja erityisluonnetta.
Prosessi vs. tulos
Laaja osallistuminen parantaa prosessia mutta voi hidastaa päätöksentekoa ja heikentää tuloksia.
PALAUTE JA TOIMINTASUOSITUS
Jännite ja kielipeli
Laaja suora osallistuminen opetuksessa synnyttää rikkaampaa oppimista, mutta hidastaa etenemistä ja voi heikentää tavoitteiden saavuttamista. Autonomian kunnioittaminen törmää tehokkuuteen, kun jokainen valitsee osallisuutensa laajuuden vapaasti.
Puhe on välineellistä ja toimintalähtöistä – ’opettaminen’, ’neuvonta’, ’soveltaminen’ – mikä karsii osallisuuden poliittisen ja eettisen merkityksen.
Jatkotyöstön ehdotukset
-
-
-
-
-
- Rakentakaa eksplisiittinen malli, jossa määrittelette optimaalisen osallistumisen tason eri oppimistilanteisiin – välttäkää sekä yliosallistumista että aliohjausta
- Luokaa ’osallisuuden portaat’ -rakenne, jossa asiakkaat voivat valita autonomisesti osallisuutensa intensiteetin (havainnointi, harjoittelu, opettaminen toisille)
- Mitatkaa konkreettisesti sekä prosessin laatua että oppimistuloksia – älkää olettako niiden olevan ristiriidassa ilman evidenssiä
- Kehittäkää mekanismit, joilla suora osallistuminen ei muutu pakoksi vaan todelliseksi vaihtoehdoksi – kunnioittakaa myös vastaanottavaa oppimista
- Nimeäkää avoimesti osallisuuden välineellinen rooli – rehellisyys tavoitteista voimaannuttaa paremmin kuin piilotettu instrumentaalisuus
-
-
-
-
Johtopäätös
Osallisuus on tässä kontekstissa tietoinen työkalu oppimisen tehostamiseen, ei yhteisöllinen arvo sinänsä.
— Tässäpäs on nyt suuntaviivat, tuumataan tiimissä.
— Joo, mutta toisaalta kyllä liian pintapuolista vielä. Syvemmällä käytäntöön on matka!
III Palvelu X: miten opettaa, kuinka neuvoa?
Lopuksi tiimi rakentaa ensimmäisen ratkaisumallinsa palvelu x:n opastuksesta.
Katso tiimin rakentama kuvaus opastuksesta palvelu X:n käyttöön.