Yhdessä ajattelusta

Teet opintomatkaa omaan ajatteluusi. Koko ajan. Vaivihkaa. Samalla huomaamme, kuinka olemme mukana yhteisössä.

Nyt ei ole kyse kolmen kohdan jutusta. Yhdessä ajattelussa haemme jaettuja merkityksiä, yhteistä ymmärrystä tilanteesta, tavoitteista, vaihtoehdoista ja valinnoista. Emme jakaudu kilpaileviin leireihin. Emme keskity omien mielipiteiden puolustamiseen vaan yhteisen kohteen ratkaisemiseen. Suuntaudumme kohti sellaista, jota kukaan ei omista. Keskeinen ilon aihe yhdessä ajattelussa on jatkuva mahdollisuus oppia ja oivaltaa uutta. 

Vaihtoehtoinen ajattelukulttuuri

Tarvitaan näkemyksellinen ihminen, jonka messiaaninen intuitio saa hehkumaan, osallistumaan ja uhrautumaan. Siitä yhdessä ajattelu alkaa.

Lukijan epäilykset ovat heränneet. Edellinen kappale, jonka kirjoitin, on täyttä soopaa. Se, mitä tarvitaan on siirtyminen joskus hulvattoman luovaan, sitten täsmälliseen, palautteiseen ja testattavaan pohdiskeluun. 

Kun nykykulttuurissa joku on ajatellut jotakin ja julkaissut sen, tulos oikeutetaan auktoriteetilla, kokemuksella tai kiireellä. Toimintajärjestelmä tukee syy-seuraussuhteiden vahvistamista, ei vaihtoehtoisten ajatustapojen ja toimintamahdollisuuksien ilmaisemista.

Onnittelen sinua, jos kriittinen mielesi hakee tuoreita näkökulmia. Olet silloin mukana opintomatkalla omaan ajatteluusi, jossa pikaisia johtopäätöksiä torpataan, rakenteiden vaikutus paljastetaan ja yhden totuuden julistaminen kyseenalaistetaan. 

Aion esitellä työkaluja, jotka yhdessä muodostavat ajattelun syvärakenteen yhteisöllisessä kehitystyössä. Luodaan mahdollisten maailmojen tila. Todellisuus ei ole yksi polku vaan tila samoilla päteviin ratkaisuihin. 

Ei helpotusta vaan syventymistä

Työkalut rikkovat yhden eheän tarinan. Ne tekevät yhden ainoan ja oikean vaihtoehdon epäilyttäväksi. Ne vaativat käyttäjältä nöyryyttä: en tiedä vielä. Et siis saa nopeaa vastausta, et yhtä suositusta etkä tuntumaa varmuudesta. 

Siksi muutosten johtamisen kulttuuri saattaa torjua työkalut, vaikka ne ovat rationaalisesti ylivertaisia. Työkalut ovat sinun mahdollisuutesi jalostaa ideoitasi, tarkentaa käsityksiäsi ja vaikuttaa pätevillä ajatuksillasi yhteisöissä, joissa toimit.

Kohti eheää ajattelua

Kuvitellaan, että haluat ratkaista ongelman ”Kuinka vanhus, joka pelkää menettävänsä autonomiansa, saadaan ottamaan vastaan kotiapua?” Miten tämä ongelma on löytynyt? Tietysti arjessa, keskellä riipaisevia kokemuksia. Toisaalta se on saanut huomion tilannearviossa, jonka olet tehnyt. Olet kenties – niin kuvittelemme – priorisoinut sen lukuisten muiden ongelmien joukosta. 

Seuraavaksi saatat etsiä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ratkaista ongelma. Ehkä valitset käyttöösi työkaluksi Morfologisen analyysin. Mitä tapahtuu? Mietit tilannetta useista eri näkökulmista. Etsit osatekijöitä. Ideoit ja haet ratkaisuja. Rakennat erillisistä ratkaisuista kokonaisen ratkaisumallin, kenties toisen ja kolmannenkin. Tällä matkalla kohti eheää ajattelua huomaat, kuinka intuitiivinen luovuutesi alkaa puhjeta esiin.

Luovuutesi mahdollisuus avautuu

Alat yhä enemmän vakuuttua siitä, että 

• • avoimia asioita voi sietää, 
  • omaan ajattelun prosessiin kannattaa luottaa enemmän kuin ensivaistoon, 
  • omien arvausten viat voi tunnistaa, 
  • systemaattinen eli järjestelmällinen eteneminen ei tapa luovaa ajatteluasi eikä vaikuta mekaaniselta. 

Kun olet pohtinut sinulle tärkeää asiaa, työkalut eivät lupaa sinulle tunnetta, että maailma on nyt selitetty, ratkaisu lukittu ja tilanne varmistettu. Enemmän vaikuttaa mielessäsi mielikuva, että näet enemmän kuin ennen mutta vähemmän kuin on mahdollista. Jos näin tapahtuu, ajattelun kulttuuri elää ja voi sinussa hyvin.

Maailma ympärilläsi palkitsee nopeutta. Et ole kärsivällisessä pohdinnassasi valtavirtaa. Niinpä tarvitsemme ajattelun perusoikeudet ja ajattelun etiikan.

Ajattelun perusoikeudet

Kyse ei ole oikeudesta olla jotakin mieltä, koska siltä tuntuu.

Kyse ei ole oikeudesta ajatella mitä mieleen tulee.

Ajattelun perusoikeudet eivät ole tie ulos pohdiskelun vaivasta, jopa ahdistuneesta etsinnästä. Ne eivät ole psykologinen hyvinvointikonsepti eivätkä yksilön sisäinen tunneasia.

Ajattelun perusoikeudet ovat oikeuksia muuttaa yhdessä ajattelun rakenteita. Siis niitä kielipelejä (Wittgenstein), jotka säätävät ja ohjaavat ajatteluamme, keskustelujamme ja valintojen tekoa.

Rakenteelliset perusoikeutemme ovat: Tässä keskustelussa

1. voimme kiirehtimättä, typistämättä tai mielipiteitä ohittamatta etsiä yhteistä ymmärrystä ja ratkaisuja.
2. jokainen kokee tulleensa kuulluksi omilla ehdoillaan.
3. avaamme perustelut ja päätökset näkyviksi kaikille.
4. ajattelemme ääneen, vaikka ajatuksemme onkin keskeneräinen
5. kenenkään ei ole pakko sanoa mielipidettään 
6. etsimme monia eri mahdollisuuksia
7. emme pakota toisia yhden, mielestämme oikean vaihtoehdon kannalle
8. voimme liikkua eteenpäin, taaksepäin, sivuun, ylös ja alas asian kimpussa ilman selittelyjä
9. meillä on oikeus ilmaista täsmälliset perusteemme ja nähdä ne samassa maailmassa toisten esittämien perusteiden kanssa
10. meillä on oikeus edetä tahtiin, jota ei ole ulkoa määrätty
11. meillä on oikeus karttaa dogmaattista varmuutta
12. meillä on oikeus kulkea vastavirtaan, jos kulttuuri palkitsee nopeaa päätöstä, sitoo identiteetin mielipiteisiin tai tulkitsee epävarmuuden heikkoudeksi.

Jos sijoitamme itsemme mukaan tuttuihin kokoustilanteisiin ja keskusteluihin, huomaamme ehkä ristiriidan: Kahdentoista kohdan lista ei elä tässä todellisuudessa. Niinpä meillä on ainakin kaksi vaihtoehtoa: muutamme perusoikeuksia tai muutamme rakenteita, joissa nykyiset keskustelumme tapahtuvat.