Pääministeri Petteri Orpo
Hallitusohjelma
Vahva ja välittävä Suomi – hallituksen visio
Hallituksen tavoitteena on vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä.
Vahvassa ja välittävässä Suomessa ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa osaamistaan, työl- listyä, pärjätä palkallaan tai eläkkeellään ja elää turvassa. Yhteiskunnassa, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Heikoimmista pidetään huolta. Valtiovallan tehtävä on tarjota puitteet vapaudelle ja mahdollisuuksille.
Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Palvelut ja mahdollisuudet varmistetaan myös tuleville sukupolville. Perheissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja toisistaan. Lapsi- perheet sekä vanhemmuus saavat tukea ja ikäihmisistä pidetään huolta.
Jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Panostukset varhaiskasvatukseen ja peruskouluun luovat jokaiselle koulutus- polkuja. Kaikenikäisten liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen lisää suomalaisten hyvinvointia. Historiallisen suuret julkiset panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatio- toimintaan vievät Suomen maailman huipulle. Suomi on teknologinen edelläkävijä, joka hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti, ihmiset mukana pitäen.
Hyvinvoinnin perusta on kestävä talous. Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Hallitus kuroo umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä kääntää Suomen velkaantumisen laskuun. Vahvassa ja välittävässä Suomessa yrittäminen ja työnteko kannattavat ja palkitsevat. Suomessa ja Suomeen investoidaan. Suomessa saa tehdä, menestyä ja yrittää uudelleen, jos epäonnistuu. Hallitus takaa kansalaisten ostovoiman ja arjen kustannusten kohtuullisuuden.
Taloudellisesti vahva Suomi on kriisinkestävä. Vahva ja välittävä Suomi on avoin ja kansain- välinen maa, joka toimii yhdessä muiden valtioiden ja kansojen kanssa eurooppalaisissa
ja läntisissä arvo- ja turvallisuusyhteisöissä. Vaikutamme aktiivisesti ja aloitteellisesti niin
Natossa, Euroopan unionissa, YK:ssa kuin muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Erityisesti Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää ja syvää. Vahva puolustuskykymme myötävaikuttaa koko Pohjolan vakauteen.
Energiamurros ja puhtaat teknologiat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia luoda työtä, vientiä, talouskasvua ja hyvinvointia. Suomen kädenjälki ilmastopolitiikassa on sen kokoa suurempi. Puhdas suomalainen luonto on meille tärkeää. Vahvistamme luonnon moni- muotoisuutta ja torjumme luontokatoa. Huolehdimme puhtaan ja edullisen energian saatavuudesta.
Vahva ja välittävä Suomi on vakaa ja luotettava maa, vahva demokratia ja itsenäinen oikeusvaltio, jossa jokaista arvostetaan tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Kaksi- kielisyys on maallemme myönteinen vahvuus.
Vahva ja välittävä Suomi huolehtii kansalaistensa turvallisuudesta kotona, kaduilla ja rajoilla. Torjumme syrjäytymistä, varmistamme poliisin riittävät resurssit ja parannamme oikeusketjun toimivuutta. Turvaamme huoltovarmuuden sekä puhtaan kotimaisen ruuantuotannon.
Kun koko Suomesta pidetään huolta, Suomi ja suomalaiset pärjäävät. Vahvassa ja välit- tävässä Suomessa suomalaiset voivat luottaa siihen, että asiat tulevat menemään hyvin. Silloin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta toimii. Jokainen saa elää itsensä näköistä elämää, toisia kunnioittaen.
Vahva ja välittävä Suomi rakentuu konkreettisista ja rehellisistä ratkaisuista. Toivo tulevasta rakentuu tekojen kautta. Yhteistyöllä Suomi selviää kaikista haasteista.
Toiminnan periaatteet
Hallitus rakentaa toimivaa, turvallista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa kansa- laisten mahdollisuudet menestykseen ja hyvinvointiin turvataan ylisukupolvisesti.
Suomi on vahva demokratia, jossa kansalaisten yleinen luottamus julkisiin instituutioihin on korkealla. Luottamus julkiseen hallintoon perustuu sen kykyyn palvella kansalaisia avoimesti, tehokkaasti ja vastuullisesti. Kansalaisten luottamuksen ylläpitämisen eteen tehdään töitä vakaasti ja pitkäjänteisesti. Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Avoin, ratkaisukeskeinen keskustelu ja vastuullinen julkisen vallan käyttö rakentavat suomalaista tulevaisuutta.
Kestävä hyvinvointi perustuu sivistykseen ja osaamiseen, yrittäjyyden ja työnteon arvos- tukseen sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille. Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa.
Hallitus toimii aktiivisena osana sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja kansain- välisten suhteiden rakentajana.
Suomalainen julkinen hallinto sijoittuu kansainvälisten vertailuiden kärkeen. Hallitus edistää toimivaa ja avointa hallintoa, jossa panostetaan jatkuvuuteen ja johdonmukaisiiin toimintatapoihin. Kansalaisten ja viranomaisten välisessä suhteessa vaalitaan hyvän hallinnon periaatteita.
Hallitus pyrkii toiminnassaan ennakoivaan ja erilaiset muutosvoimat tunnistavaan toimintatapaan. Politiikkatoimien valmistelu perustuu poikkihallinnolliseen työotteeseen. Näin varmistetaan resurssien tehokas hyödyntäminen ja osaamisen joustava käyttö. Tiede- yhteisön asiantuntemusta hyödynnetään laajasti.
Hallitus katsoo myös tämän päivän haasteita kauemmas. On tärkeää, että Suomena löydämme näkymän siitä, millaisen maan haluamme tuleville sukupolville rakentaa. Hallitus käynnistää Yhteinen, kukoistava Suomi -tulevaisuustyön, jonka tavoitteena on löytää näkymä siitä, millaisen maan haluamme tuleville sukupolville vastuullisesti rakentaa.
Hallitus varmistaa toimillaan demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Ajantasainen ja toimiva lainsäädäntö turvaa yhteiskunnan vakautta ja suojaa yksilöiden perusoikeuksia. Hallitus edistää lainvalmistelun laadukasta ja tietoperusteista vaikutusarviointia sekä sääntelykeinojen punnintaa.
Toiminnan periaatteet
Hallitus rakentaa toimivaa, turvallista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa kansa- laisten mahdollisuudet menestykseen ja hyvinvointiin turvataan ylisukupolvisesti.
Suomi on vahva demokratia, jossa kansalaisten yleinen luottamus julkisiin instituutioihin on korkealla. Luottamus julkiseen hallintoon perustuu sen kykyyn palvella kansalaisia avoimesti, tehokkaasti ja vastuullisesti. Kansalaisten luottamuksen ylläpitämisen eteen tehdään töitä vakaasti ja pitkäjänteisesti. Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Avoin, ratkaisukeskeinen keskustelu ja vastuullinen julkisen vallan käyttö rakentavat suomalaista tulevaisuutta.
Kestävä hyvinvointi perustuu sivistykseen ja osaamiseen, yrittäjyyden ja työnteon arvos- tukseen sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille. Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi Suomessa.
Hallitus toimii aktiivisena osana sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja kansain- välisten suhteiden rakentajana.
Suomalainen julkinen hallinto sijoittuu kansainvälisten vertailuiden kärkeen. Hallitus edistää toimivaa ja avointa hallintoa, jossa panostetaan jatkuvuuteen ja johdonmukaisiiin toimintatapoihin. Kansalaisten ja viranomaisten välisessä suhteessa vaalitaan hyvän hallinnon periaatteita.
Hallitus pyrkii toiminnassaan ennakoivaan ja erilaiset muutosvoimat tunnistavaan toimintatapaan. Politiikkatoimien valmistelu perustuu poikkihallinnolliseen työotteeseen. Näin varmistetaan resurssien tehokas hyödyntäminen ja osaamisen joustava käyttö. Tiede- yhteisön asiantuntemusta hyödynnetään laajasti.
Hallitus katsoo myös tämän päivän haasteita kauemmas. On tärkeää, että Suomena löydämme näkymän siitä, millaisen maan haluamme tuleville sukupolville rakentaa. Hallitus käynnistää Yhteinen, kukoistava Suomi -tulevaisuustyön, jonka tavoitteena on löytää näkymä siitä, millaisen maan haluamme tuleville sukupolville vastuullisesti rakentaa.
Hallitus varmistaa toimillaan demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuutta. Ajantasainen ja toimiva lainsäädäntö turvaa yhteiskunnan vakautta ja suojaa yksilöiden perusoikeuksia. Hallitus edistää lainvalmistelun laadukasta ja tietoperusteista vaikutusarviointia sekä sääntelykeinojen punnintaa. |
Analyysi
Suomi – kuva ja identiteetti
Orpon hallituksen ohjelmassa rakentuu Suomi-kuva, joka balansoi huolellisesti vahvuuden ja haavoittuvuuden välillä. ”Vahva ja välittävä Suomi” toimii keskeisenä metaforana, jossa vahvuus viittaa taloudelliseen ja sotilaalliseen pärjäämiseen, välittäminen puolestaan hyvinvointivaltion jatkuvuuteen. Suomi kuvataan pienenä mutta teknologisesti edistyneenä kansana, joka ”pärjää maailman myrskyissä” – ilmaus paljastaa käsityksen Suomesta inherentisti haavoittuvana mutta sopeutumiskykyisenä. Kansainvälisessä asemassaan Suomi määrittyy länsimaisen arvoyhteisön aktiiviseksi jäseneksi, erityisesti Nato-jäsenyyden ja EU:n kautta. Perusnarratiivi on stabiloimisen ja uudistamisen yhdistelmä: kyse on sekä kriisinkestävyyden rakentamisesta että ”historiallisista panostuksista” tulevaisuuteen. Yhteiskunnalliset jakolinjat pysyvät suhteellisen abstrakteina – ”heikoimmat” mainitaan, mutta konkretisoimatta keitä he ovat. ”Me” määrittyy ensisijaisesti kansallisesti, joskin monikulttuurisuus jää näkymättömäksi.
Kielipeli ja käsitteistö
Hallitusohjelma toimii uusliberaalin hyvinvointivaltion kielipelissä, jossa markkinalogiikka ja solidaarisuus pyritään sovittamaan yhteen. Keskeisiä käsitteitä ovat ”kestävyys” (sekä taloudellinen että ekologinen), ”kilpailukyky” ja ”yhdenvertaisuus” – termejä jotka edellyttävät jaettua ymmärrystä siitä, että hyvinvointi on ansaittava talouskasvun kautta. Itsestäänselvänä otetaan markkinatalouden perusteet, teknologiaoptimismi ja länsimaisen demokratian ylivertaisuus. Tekstin lausumaton perusta on käsitys globaalista kilpailusta, jossa Suomen on jatkuvasti todistettava oikeutuksensa. Kielellinen jännitteisyys tulee esiin ”yrittäjyyden” ja ”välittämisen” samanaikaisuudessa – individualistisen ja kollektivistisen logiikan törmäyksessä. Aikakauden tunnusmerkkejä ovat teknologian determinismi (”tekoälyn mahdollisuudet”), turvallisuusriskien korostaminen ja pitkän aikavälin näkökulman häilyvyys populististen paineiden keskellä. Kielipeli pyrkii ylittämään perinteisen oikeisto-vasemmisto-jaon puhumalla samanaikaisesti tehokkuudesta ja solidaarisuudesta.
Systeemiset ongelmat
VSM-kehyksessä hallitusohjelma tunnistaa ongelmia kaikilla systeemitasoilla. S1-tasolla (operatiivinen) ongelmat liittyvät palvelujen saatavuuteen, turvallisuuteen ja arkisten kustannusten kohtuullisuuteen. S3-tasolla (koordinaatio) keskeinen ongelma on julkisen talouden epätasapaino – ”kuilu tulojen ja menojen välillä” – mikä viittaa koordinaatiomekanismien riittämättömyyteen. S4-tasolla (ympäristösopeutuminen) hallitus lukee ulkoista muutosta monipuolisesti: geopoliittinen epävakaus, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja demografinen muutos. Erityisesti ”maailman myrskyt” -metafora kuvaa ympäristön arvaamattomuutta. S5-tasolla (identiteetti) implisiittinen kriisi liittyy Suomen aseman määrittelyyn: mikä tekee Suomesta erityisen pienen koon ja rajallisten resurssien kontekstissa? Eksplisiittisesti nimetään taloudelliset haasteet, implisiittisesti läsnä ovat maahanmuuton, ikääntymisen ja yhteiskunnallisen polarisaation ongelmat. Ongelmien määrittely tapahtuu ensisijaisesti hallinnon ja eliittien näkökulmasta.
Elinkelpoisuuden keinot
Hallituksen elinkelpoisuusstrategia yhdistää homeostaasin ylläpitämistä ja adaptiivista uudistumista. Homeostatiikkaa edustavat velkaantumisen kääntäminen laskuun, ostovoiman turvaaminen ja peruspalvelujen saatavuuden varmistaminen. Adaptiivisia elementtejä ovat ”historialliset panostukset” tutkimukseen ja kehitykseen, digitalisaation hyödyntäminen sekä energiamurroksen mahdollisuuksien tunnistaminen. Aikaperspektiivi on kaksijakoinen: välitön kriisinhallinta yhdistyy pitkän aikavälin visiointiin ”tuleville sukupolville”. Vastuunjako seuraa perinteistä hierarkiaa: S5-taso (poliittinen johto) määrittelee suunnan ja resurssit, S3-taso (ministeriöt) koordinoi toimeenpanoa, S1-taso (kunnat, järjestöt) hoitaa operatiivisen toteutuksen. Elinkelpoisuusajattelu on pääosin reaktiivista – vastataan tunnistettuihin uhkiin – mutta sisältää ennakoivia elementtejä kuten ”Yhteinen, kukoistava Suomi -tulevaisuustyö”. Pääomaksi tunnistetaan osaaminen, institutionaalinen vakaus, luottamus ja kansainväliset verkostot.
Kontekstin jäljet
Ohjelmaan on painautunut syvältä Ukrainan sodan geopoliittinen käännekohta, vaikka sitä ei eksplisiittisesti nimetä. ”Maailman myrskyt”, Nato-jäsenyyden korostaminen ja puolustuskyvyn painottaminen paljastavat turvallisuuspolitiikan paradigman muutoksen. Covid-19-pandemian vaikutus näkyy huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden korostamisessa. Taloudellisesti taustalla on pitkittynyt matalakasvukausi ja velkaantumishuolet, jotka kiihtyivät pandemia-ajan finanssipolitiikan jälkeen. Tekstissä on läsnä myös populismin nousu ja demokratian rapautumisen pelko – ”luottamus julkisiin instituutioihin” ei ole itsestäänselvyys. Kontekstia tietämätön lukija ei ymmärtäisi energiamurroksen kiireellisyyttä, Nato-jäsenyyden historiallisuutta tai ”historiallisten panostusten” poikkeuksellisuutta. Ainutkertaista tälle hetkelle on yritys sovittaa yhteen akuutti turvallisuushuoli, ilmastokriisin realiteetit ja populistisen paineen vaatimukset – yhdistelmä joka pakottaa tasapainotteluun perinteisten ideologisten rajojen yli. |
